Japani!

Terv, nyt olisi luvassaa vihdoin vähän postausta Japanista. Mulla ei sen ihmeellisempää asiaa ole, joten mennään nyt mutkittelematta asiaan.

Saavuttiin siis reilu 9h kestävällä yölennolla Japaniin. Se oli ensimmäinen pitkä lentoni, ja olin varautunut paljon tuskaisempaan. En oikeastaan koko lennon aikana tehnyt muuta, kuin luurit korvissa mietin kaikkea kivaa.

Viimein, kun laskeuduimme Naritaan, heti ensimmäisenä koneesta pois tultaessa kiinnittyi huomio todella kuumaan ja paksuun ilmaan, aluksi tuntui, että oli vaikea hengittää. 

Lentokentältä päästyämme menimme bussiin, joka vei meidät Tokioon. Ilmastoitu bussi, kuulokkeet, ikkunapaikka, Japani.. Ei valittamista!

Tokiossa päädyttiin todella isolle juna/metroasemalle, jossa aikamme sählättyämme pääsimme viimein junaan, jolla kesti määränpäähämme reilu 3h. Oli kyllä ihan mukava junamatka. Bambumetsiä, japanilaisia kyliä, taas ikkunapaikka..

No, päästyämme Shimodaan, odotti siellä bussi, jolla pääsimme vihdoin hotelliimme.

Pikku info, eli Shimoda on japanilainen kaupunki. Joku isäni työkaveri oli suositellut tätä mestaa, joten tänne sitten suuntasimme, kun ei se hassummalta idealta vaikuttanut.
Shimoda on siis japanilaisten keskuudessa suosittu lomanviettopaikka hienojen rantojen ja kuumien lähteiden takia, ja se näkyi kyllä, tasan yhden länsimaalaisperheen näin. 

Olin tosi tyhmä, sillä en kuvannut ainuttakaan kuvaa Shimodan hotellistamme. Oli oikein mukava hotelli, hyvää ruokaa ja kohteliaat ihmiset. Hotelli oli jonkinlaisen vuoren tai vastaavan päällä, joten rantaan oli hieman kapuamista.
Hehee, tajusin juuri, että olin reissulla kuvannut jonkin verran myös kännykälläni. Mietin pitkään, että jaksanko niitäkin nyt laittaa tänne, mutta onhan ainakin omasta mielestäni kivempi lukea postausta, jos on kuvia vähän hahmottelemassa.

Parvekkeen näkymät. Tuli tosi eksoottinen olo, kun aamupalalla pystyi bongailemaan kolibreja ikkunasta.

Hotellin oma ranta, ei tosin siellä käyty kuin kerran, silloin ekana iltana kun saavuttiin.

Lauantai

Oli siis ensimmäinen kokonainen päivämme Shimodassa, ja lähdimme lähellä olevaan delfinaarioon, kun päiväkin siihen sopi sään puolesta.

Käveleminen sinne kesti ehkä 30min, koko matka sujui talsien tietynlaista 'rantatietä'.

En tainnutkaan vielä mainita, mutta Shimodassa oli todella paljon rapuja!

Kun paikalle päästiin, näky oli suurinpiirtein sellainen, kun ylläolevassa kuvassa. Delfiineille oli siis 'aidattu' noilla laitureilla ja akvaariotalolla oma poukama. Kuvasta rajautuu ehkä 10-20m allasta.
Olin ihan suht tyytyväinen delfiinien tiloihin, asuivat luonnollisessa ja suhteellisen isolla alueella. Luonnollisella meinaan, että eiköhän noita elukoita hypi muutenkin tämänkaltaisissa poukamissa täälläpäin.
Ja pistin merkille, että delfiinien aitauksessa oli iso läpikulkuaukko vedellä.

Meillä sattui hyvä tuuri, sillä juuri, kun tultiin, niin oli alkamassa delfiinishow.

Showta olisi voinut katsella myös tuollaisita polkuveneistä, mikäli olisi halunnut.

Olen kerran elämässäni aikaisemmin ollut delfiiniesityksessä, ja täytyy sanoa, että siellä delfiinit olivat paljon paremmin koulutettuja ja taidokkaampia, show oli siellä hienompi, oli kaikenmaailman valoja yms, mitä nyt yleensäkin voisi odottaa.
Silti tämä esitys oli parempi. Showssa oli kuusi delfiiniä, kaikki osasivat tehdä käskystä hypyn ilmaan, kaksi osasi koskettaa kuonollaan palloa, ja yksi osasi kuljettaa ihmistä vedessä.
Eli, delfiinit eivät olleet niin koulutettuja, mutta ei se minua haitannut yhtään, eivätpä ole joutuneet tekemään niin paljon töitä. Meininki oli jotenkin rentoa ja työntekijät ainakin vaikuttivat iloisilta.

Tein ehkä elämäni isoimman virheen. En uinut delfiinin kanssa, vaikka olisi ollut tuolla mahdollisuus! Siellä olisi saanut myös ruokkia niitä, enkä tehnyt sitäkään.. Kun facepalm ei riitä. Eihän sitä nyt kovin usein tarjota mahdollisuutta uida delfiininkanssa eihän?

Olin jo paikan nimestä olettanut, ettei siellä muita elukoita ole, kun nuo delfiinit, mutta sieltähän löytyi vaikka mitä.
Se, mistä olin yllättynyt, oli se, että eläimet eivät olleet kaltereiden ja lasiseinän ja betonimuurin takana, vaan ihan todella lähellä, vaikka mihin eläimiin olisi voinut koskea ja haialtaaseen työntää vaikka käden!

Sain elinikäiset traumat näiltä pikku nilkeiltä. Voitteko uskoa, joku noista paholaisista nokkasi mun objektiivin linssiä? Siis. Mun objektiivin. Linssiä. Pingviini. Jätkät hei 

Tässä kuvassa en ole siis käyttänyt zoomausta, ihan noin lähellä oikeastikin olivat!

Osa pingviineistä oli hetkenaikaa pienellä puulavalla, niin vierailijat saivat kuvia niiden kanssa.

Siellä oli myös merileijonashow. Olen jotenkin aina elänyt luulossa, että merileijonat ovat vähän arvaamattomia ja paljon isompia, mutta tämä yksilö oli oikasti ihan kuin koira.

Sieltä se vaan tuli :D Joku pikkupoika työnsi sille kädenkin, en ehtinyt saada kameraan.

Meileijona vaikutti symppikseltä. Kun show oli ohi ja sen oli aika palata omaan rauhaansa, se vinkui aitauksensa ovella, näyttäen ihan siltä, että "ei lopeteta vielä pliis"

Sieltä löytyi myös paljon erilaisia meduusoja.

Sunnuntai

Sunnuntaina lähdettin heti aamusta kaupunkiin. Vuokrattiin pyörät ja ajeltiin ympäriinsä, syötiin ihan superhyviä ruokia, pyöräiltiin rannalle. Rannoilla muuten lähes kaikilla oli teltat.

Ikävä kyllä en ottanut kameraa mukaan sille reissulle, joten kuvia ei kylältä ole lähes yhtään.

Iltapäivästä vielä olimme hotellin omalla altaalla ja illalla menimme syömään korealaista. 

Korealaista syödessä on siis aika usein kuvassa takana oleva grilli, johon laitetaan ruokia sitä mukaan, kun syödään. Söisitkö nuo tuossa lautasella olevat? :D

Maanantai ja tiistai

Maanantaina olimme kokopäivän Tatadohama -nimisellä rannalla. Suoraan sanottuna kivoin ranta, missä olen ikinä ollut.

Siellä oli siis mahdollisuus surffaamiseen, ja ranta olikin jaettu kahteen eri osaan, surffareille ja uimareille. Tai aalloilla leikkijöille, ei siellä nimittäin voinut lillitellä ja uida, sen verran isot aallot olivat.
En taaskaan ottanut kameraa rannalle, ihan syystä, että hiekkaa oli siellä jokapaikassa, enkä halunnut riskeerata. Kännykällä onneksi jotain tuli räpsittyä, niin saatte vähän kuvaa havainnollistamaan.
Tiistaina ihan sama juttu, totesimme, että ranta oli oikeasti niin mahtava, että menemme samalle uudelleen.

Ei ole tämän parempaa kuvaa rannasta.. 

Harmi, ettei ole kuvia isoista aalloista! Tämän kuvan aalto siis on sellainen, mitä tuli muutaman sekunnin välein. Isompia aaltoja tuli aina välillä, tosin ne eivät murru näin rannassa, tässä kuvassa olen melkein rannalla jo.

Keskiviikkona syötiin vielä hotellilla aamupala, niinkuin joka aamu, sitten lähdimme Shimodan juna-asemalle, kohti Tokiota!
Junamatka meni taas todella joutuisasti, olisin voinut olla paljon pidempäänkin junassa.
Kun saavuimme Tokioon, oli pientä sähläystä päästä hotelliimme. Lopulta asemalla päädyimme toiseen junaan, joka vei meidät eri asemalle. Sieltä mentiin muistaakseni vain ilmametrolla hotellille. Nimesin siis ilmametroksi vekottimen, joka näytti metrolta ja kulki rakennusten yläpuolella automaatilla.
Keskiviikkona ei enää muuta jaksetukaan tehdä, eli nukkumaan vaan.
Ikävä kyllä Juuri tuona yönä tuli kotoa soitto Nipsun voinnista, joka tietysti lannisti vähän lomafiiliksiä loppuloman ajaksi.

Kuvaa hotellista. Oli siis ihan hieno mesta!

Torstai

Torstaiaamuna söimme pikaisesti aamupalan jossain kahvilassa, sitten suunta jatkui kohti Shin Okuboa, itse kun sinne menoa vaadin.
Ensin ilmametrolla, sitten sitten tavallisella metrolla ja sitten kävelyä vähän, ja tadaa oltiinkin kauan odotetussa Shin Okubossa, jossa tuli vietettyä koko päivä.
Mitä siellä sitten oli niin ihmeellistä, no Koreatown tietysti. Mukaan tarttuikin vaikka mitä. (julisteita, tarroja, penaali, pinssejä, kaikkea pikkuhärpäkettä)
Monta tuntia shoppailtuamme mentiin taas korealaiseen, ja minullehan se sopi.

Perjantai

Perjantai olikin viimeinen kokonainen päivä Tokiossa. Aamulla menimme hotellin lähellä olevaan suureen kauppakeskukseen, jostai tarttuikin mukaan kaikenlaista, mm. kengät, reppu, ja koiralle panta.
En enää edes muista sen eläinkaupan nimeä, mutta siellä ostoskeskuksessa oli kokonainen seinä täynnä n. 50x50 lasikuutioita, joissa jokaisessa oli yksi tai kaksi koiranpentua. Olihan ne perjaatteessa ihan suloisia, mutta sääliksi kävi. Näyttivät sairailta, jotkut olivatkin, ihan ulkoisestikin näkyi. Niillä oli sentään siinä pienessä lasikopissaan joku pallo ja peti, mutta illemmalla Roppongissa oli ihan kokonainen kauppa omistettu vain koiranpennuille niin siellä ei kaikilla koirilla ollut mitään virikettä. Siis ei mitään, harmi ettei niitä saanut kuvata.
Eli siis lähdettiin vielä Roppongiin vähän kiertelemään ja syömään. Ja päädyimme minnekkäs muuallekkaan kuin korealaiseen ravintolaan :D
Oltiin myös monta tuntia Ginzassa shoppailemassa, mukaan lähti kaikenlaista taas, takki ja vaatteita lähinnä.

Launataina lähtikin hotellilta bussi kohti Naritan lentokenttää. Tulin siis äitini kanssa tuolloin takaisin suomeen, kun isäni jäi Japaniin vielä toiseksi viikoksi, työjuttuja.

Ja voi taivas oli täydellinen loma, rakastuin Japaniin ihan täysin ja olisin ihan valmis sinne vaikka muuttamaan :D
Jos en muuta saa niin joskus parin vuoden päästä voisi vakavasti harkita vaihtoon lähtöä.

KUVAPOSTAUKSEEN AIHEITA

Eli olen suunitellut tekeväni kuvapostauksen, jos suinkin saan aiheita kasaan, eli olkaa hyvät ja kommentoikaa laidasta laitaan kuvaehdotuksia.
(Esim. ulkona, häkki, huoneeni, harrastus yms.) Noita omia ehdotuksianikin saa siis todellakin ehdottaa!

Olisinkin innolla tätä nyt toteuttamassa jos aiheita riittäisi :) Jos ette jaksa keksiä niin sanokaa edes, että noi käyvät alkuun mite itse ehdotin. :D

Jottei tämä postaus nyt ihan supermegatylsäksi jäisi, niin tässäpä yksi kuva Tokiosta, Koreatownista. Siellä oli siis sellainen seinä, johon eri K-pop-yhtyeiden fanit jättivät tuollaisia lappuja :D
Itsekin tietysti pienessä kiireessä hutaisin lapun sinne, eli yksi kuvan lapuista on minun, arvatkaapa mikä :D

TOIVEPOSTAUS: Marsujen päivä

Heips, päätin sitten toteuttaa tämän marsujen päivä -videon!

Videossa näkyy enemmänkin siivousrutiineita, mitä en ihan joka päivä tuolla tavalla tee, mutta muuten aikalailla peruspäivä + kauppareissu.

Kertokaa mielipiteitä videosta!! Toteuttaminen oli ihan kivaa ja siksi teenkin ehkä tulevaisuudessa toisen, riippuu siitä, mitä tykkäsitte tästä.
Kuvasin ja editoin aika nopsaa, joten sen puolesta en tiedä laadusta, mutta toivottavasti kelpaa, tämä kun on nyt ensimmäinen tälläinen video.
Akkukin loppui tossa illasta, joten loppui vähän tönkösti, mutta toivottavasti tykkäätte.

Kotona ollaan

Heipps.

Kotiuduin Japanista jo muutama päivä sitten, mutta vasta nyt jaksan vaivautua läppärilleni. On ollut vähän rankkaa Nipsun poismenon johdosta.
Viimeeksi marsun kuolema meinasi blogille puolen vuoden taukoa. En usko, että näin käy tälläkertaa, sillä vaikka Nipsu oli rakkain lemmikkini, pääsen surusta tälläkertaa vähän helpommalla, kuin viimeeksi. Kun Hemuli kuoli, oli minulla vaikeaa muutenkin, kun en elämästä mitän iloa silloin löytänyt. Plus, se oli ensimmäinen lemmikin kuolema.

Tulin kotiin siis la-su yönä. Olin suunnitellut heti sunnuntaina siivoavani marsujen häkit ja huoneen ylipäätään, mutta luistin kaikesta työstä sen päivän. Ja maanantain. Ja tiistain. Lopulta oli pakko ottaa itseään niskasa kiinni ja yrittää saada jotain aikaan.
Kokoaika vaan sanon itselleni, että 'Teen sen huomenna'. Siis tätä tapahtuu oikeasti kokoaika arjessakin, kynsienleikkuussa ja muussa.
Tosiaan nyt keskiviikkoiltana, kun pidin marsuja illasta ulkona, päätin, että pakko saada marsut puhtaaseen häkkiin. Joten siivosin sitten Nipsun yläkerran, pyyhin pohjan kostealla ja laitoin sen Vilholle ja Tillille. Halusin ne yläkertaan, koska siellä on luonnonvaloa ihan eri tavalla, kuin alakerrassa. Lisäksi toivon, että niiden hirviöiden karkureissut loppuisivat, kun ovat yläkerrassa. Tietysti pitää nyt katsoa, että jos yrittävät avata ovia ja hypätä alas, sehän ei käy tietenkään.
Marsujen huone siis edelleen näyttää ihan sikolätiltä, mutta ompahan marsut puhtaassa häkissä.
Ainiin, ja iso kiitos vielä kahdelle osanottajalle edellisessä postauksessa, ne piristykset tulivat oikeasti täydelliseen aikaan ja auttoivat.

Tosiaan, olen sentään ulkoiluttanut muutaman kerran marsuja paluuni jälkeen. Aina kun luen jostain blogeista, että heitä harmittaa, kun eiole resursseja päästää marsujaan laitumille, mietin, että meillä kyllä lääniä riittäisi pihalla jos jonkinlaiseen aitaukseen :D

Tulipahan nyt jotain loruteltua.Voin tehdä paremman kuulumispostauksen kuvien kera, jahka niitä kuvia saan otettua.

Näpsäsin puhelimella nopeasti kuvan Vilhon ja Tillin uudesta asumuksesta, jottei täysin kuvattomaksi postaus jäisi. Tosiaan pojat saivat nyt Nipsun lelut käyttöönsä, sekä toisen puusillan.
Kuvassa häkki näyttää jotenkin pieneltä en edes tiedä miksi. Tuo minkä päällä puhkuni on kuvassa, on nukensänky plus molemmilla sivuilla vielä tilaa kävellä, eli kuvassa ei ole iha koko häkkiä, se tieysti vähän pienentää.

R.I.P Nipsu

Asiasta lisää myöhemmin

Eläinkuumetta

Heipähei

Mulla on ollut kanikuume ihan mielettömän pitkän aikaa! Monta vuotta olen vain työntänyt ajatuksen pois, niin vaikeaa kuin se onkin, syystä pasteurella.
Olen lukenut siitä netissä paljon ja kokemuksia löytyy suuntaan jos toiseenkin, tiedän monta taloutta, jossa on kaneja ja marsuja ihan toimivasti.
Jos pitäisi eri huoneissa ja desinfioisi aina kädet. Silti jää pieni stressi siitä, jos se nyt kuitenkin leviää. En tiedä, olenko nyt vähän turhan hysteerinen :D
Kun tosiaan tiedän tapauksia, missä kania ja marsua on päästetty ihan kosketuksiinkin ja ei ole mitään pasteurellaa tullut. Silti olen myös lukenut, että on tarttunut, vaikka asuivat eri huoneissa.
Ääh en tiedä, kun jos kävisi niin, että hankin kanin tietoisena pasteurellavaarasta, ja marsu siihen menehtyisi, en varmaan koskaan voisi elää itseni kanssa.

Oikeasti arvostaisin tosi paljon, jos joku, jolla on kani ja marsu samassa taloudessa, voisi jakaa kokemuksiaan ja mielipiteitään!! (Miten te koette pasteurellan ongelmana ja miten kartatte sitä)

Lisäksi mulla on myös kissakuume.. kamalaaaa! Haluan kissan ja kanin hetinyt. Ongelma on vain se, että en tiedä, riittäisikö minulla motivaatio hoitaa niin montaa eläintä, kun tunnen kyllä, kun se raja tulee vastaan, eikä jaksaisi hoitaa. Ei se nyt vielä, mutta jos kanin näitten päälle ottaisi, niin saattaisi olla, ettei olisi riittävästi aikaa ja innostusta kaniin, joka tarvitsee paljon huomiota.
Ehkä vaan pakko työntää kanihaaveeni pois vielä muutamaksi vuodeksi!

Tälläistä pientä lörpöttelyä, lähinnä haluan kuulla kanimarsukokemuksia!
Olen varmaan 100 kertaa sanonut, mutta sanonpa vielä, blogi jää taas hiljaiseksi, kun lähden pois.

Ennen Japaniin lähtöä julkaisen erikoispostauksen leiristäni.

Hengissä ollaan

Heips taas kaikille pitkästä aikaa.

Blogi ollut hiljaiselolla, tosiaankin johtuen omista menoistani! Kotiuduin hetki sitten ihalta leiriltä, ja nyt muutaman päivän kotona, sitten Tokioon.
Hirveästi ohjelmaa ja tekemistä ennen lähtöä, joten takaisin rytmiin blogi palaa, kunhan palaan Japanista!

Halusin vain ilmoittaa, etten ole lopettanut blogia tai mitään vastaavaa, mutta menot painaa päälle.

Marsuille ja muille elikoillekin kuuluu hyvää, ihan normaalia. Nyt eivät ole juuri ulkoilleet, kun olen ollut poissa. Yritin kumminkin pitää poikia ulkona oikein urakalla juuri ennenkuin lähdin.

Tän marsun kanssa saa aina olla tarkkana siitä, ettei ole pienintäkään rakoa missään ja kaiken täytyy olla tukevaa tai tämä poju laittaa sisustuksen uusiksi.